25/08/2014

heippa kesäloma, nähhään taas ens kesänä!



Viimeisen kesälomapäivän aamuna paistoin pitkästä aikaa pari croissanttia itselleni. Keittiö on täynnä siivoussotkua, mutta työpöytä tuntui sopivalta paikalta alkaa orientoitua työmoodiin inspislehtien ja kahvikannullisen kanssa. Loma on kai tehnyt tehtävänsä, ja varmaan tämä sääkin vaikuttaa, tuntuu mukavalta palata töihin. Lomakuvia olisi vielä vaikka muille jakaa. Kehtaanko laittaa enää? Taisin ottaa huolella takaisin vähän liiankin pitkään jatkuneita kamerakaulattomia päiviä lomareissuillain.



20/08/2014

barcelona V






I Kirpputorin aarteita. Tuon Jeesustaulun olisin tahtonut mukaan. Nappikaupassa himoitsin lähinnä noita vihreitä nappilaatikoita.


II Lomakodin nurkkia.


III Sombrereria


IV La Basilica Galeriaan jäi hajuvesi, joka jäi vaivaamaan mieltä. Tuollainen ruutuverhoinen ikkuna parvekkeineen himottaisi myös.



13/08/2014

barcelona IV




I Tuolta Atubolasta sai loistoruokaa pikkuhintaan. Söin aivan taivaallisia vähän vietnamilaishenkisiä kalapullia tuolla. Menkää!

II Kaunis baari El Callissa eli Barcelonan juutalaiskortteleissa, jotka olisin tahtonut kiertää perusteellisemminkin. Vieressä meidän kotikulmien kauneutta illankajossa Gràciassa.

III Siestan aikaan El Gòticissa. G&T maistuu aina.

IV Kinkkukauppa. Ja funikulaari Tibidabolle, jossa huvipuistojen ystävänä kävimme vähän rälläämässä. Upeat maisemat, no tietty.

V Meksikolaisravintola kotikulmilla, Cantina Machito. Suloista, miten tuo pikkupoika oli niin innoissaan funikulaarikyydistä. No hei, olin kyllä minäkin.

VI Churroja.

p.s. Reissun paras illallinen nautittiin Gràciassa, japanilaisessa Kibukassa. Sushi oli niin hyvää, että päätimme unohtaa rahanmenon ja huokailimme, minkä suupaloilta ehdimme, että aah on h-y-v-ä-ä. Täältä sai myös oikein onnistuneita fuusiosusheja, mikä ei oo iisi temppu.

12/08/2014

barcelona III



I Herboristeria del Rei. Ostin pienen colognepullon, jotta kehtasin viipyillä tuolla. Tiskin takana hääräili iäkäs sydämellinen rouva, joka osasi muutaman sanan englantiakin. Kerrassaan viehättävä paikka! Ikkunoiden nimikultaukset oli aika jo melkein kuluttanut, kattopaneeleitakin irti, mutta nuo vitriinikaapit, putiikin tuoksu (jos ette vielä tiedä, niin olen hulluna yrttisiin, lääkemäisiin ja mystisiin tuoksuihin, ja täällä ne yhdistyivät vielä ihanasti hiukan kostean kivilattian ja vanhan puun tuoksuun) ja ylipäätään se, että tämä oli vielä ihan toimiva paikka – oi sentään!  Kurkatkaa myös "visita virtual"-osio. Viereisen kuvan pollukkapensas jostain puistosta.

II Barcelonan katedraalin (en päässyt selvyyteen, mikä kirkon nimi on, kun variaatioita tuntui olevan niin monta, La Seu oli yksi, ja helpoin) luostarin puutarha ankkoineen oli yksinkertaisesti ihana! Rauhoittava keidas, ja niin tosi kaunis. Ja tosiaan onnistuimme olemaan siellä melkolailla rauhassa. Vasta poislähtiessämme portille oli kertynyt jonoa. Täydellinen ajoitus. Tää oli ehdottomasti yksi matkan kohokohtia mulle, ja jos kun menen Barcelonaan toistekin, varmasti käyn aamulla rauhoittumassa luostarin puutarhassa ja imemässä tuota varjoisaa vihreää itseeni. Ankoista tietty plussaa!

III Aamukahvin jälkeen hauskojen papukaijojen tuijottelua puistossa. Tietty bongailen aina (yli)innokkaana myös ohikulkevat koirat.

IV Méliès Cinemes. Kävimme katsomassa tämän.

V Niinikään Herboristeria del Rei. Kukka jostain toisaalta.




barcelona II




I Rukouskynttilöiden myyjä oli uuvahtanut katedraalin muurille. Catedral de la Santa Cruz y Santa Eulalia oli todella kaunis ja tunnelmallinen. Olen iloinen, että tulimme menneeksi. Hyvään aikaan menimmekin, aamusta, turisteja meidän lisäksi oli vain kourallinen.

II Viilentelytauot.

III Estamperia de San Jose. Ja torilla ääneen ja huolella veikkaava pappa. Istuin vieressä ja kuuntelin espanjankielisiä numeroita, pitkään.

IV Upea tyttö El Gòticissa ja kirpputorin aarrekasa. Menin muuten aika sekaisin tuolla kirpparilla, olisin voinut ostaa peräkärryllisen vanhaa roinaa; valtavan (ja) mahtavan jeesustaulun, 50-luvun ruskealasisen hömpsysetin karahveineen kaikkineen, ainakin yhden kaapin, muutamia tuoleja, marokkolaisia lautasia monessa koossa, jadenvihreitä jalallisia mehulaseja, tavallaan vähän kuumottavia matkapostikortteja kolonialistisilta ajoilta... Mutten ostanut mitään. Todella sekaisin!

V Näkymä Plaça de Catalunyan suuntaan. Ja kaunis tuolilajitelma mukavassa pienessa baarissa El Poble Secissä, La Cambicha oli paikan nimi, ja Carrer del Poeta Capanyes -kadulla se sijaitsi. Mukava paikka, kerrassaan. Se oli paikka sulatella pettymystä, kun moneen otteeseen suositeltu tapaspaikka, Quimet&Quimet, olikin kiinni. Nälissämme kokeilimme muutamaa lähistön tapas- ja pintxospaikkaa, ja saimme reissun kamalinta ruokaa.



11/08/2014

barcelona I




I El Raval, ne rupisemmat kadut. Mies ajaa partaansa parvekkeella + El Gòtic, Santa Eulalia.

II Kuolailen ikkunan takana nugaita ja muita herkkuja, tai lähinnä niiden paketteja. Kuumalla ei niin tee mieli makeaa. Saivat jäädä ikkunan taakse.

III Vaaleanpunainen, lempivärini, ilmestyi näkökenttääni aina siellä täällä, ei liian makeana kuitenkaan. Ihananvärisiä marenkeja La Colmenan Bombonerian ikkunassa+ haaveenvärinen talo El Gòticissa.

IV Kotikulmien ihanasta kauppahallista, Mercat l'Abaceriasta. Kävin myös suositussa La Boqueriassa, hyviä herkkuja sieltäkin sai, mutta tämä Gràcian rauhallisempi halli oli enemmän minun makuuni. Kojujen herkkujen lisäksi sydämentykytystä aiheuttivat nuo kyltit. Olisi tehnyt mieli napata kuva melkein jokaisesta, mutta ajattelin, että se saattaisi olla rasittavaa myyjistä. Mahtavia fonttidesigneita!

V Kauniin värinen talo Gràciassa. Pää meni noista toinen toistaan hurmaavimmista fasadeista sekaisin. Vähintään joka viidennen kohdalla sovittelin omaa elämääni noiden seinien sisään mielikuvituksissani. + Marjoja, boysenmarjoja?

syyään eka



Koska matkakuvia kuvia on hävyttömän paljon, syödään ensin, jotta jaksetaan katsella. Barcelonassa siis oltiin. Olimme siellä kumpikin, minä ja mies, ensimmäistä kertaa. Ja kaupunki teki kyllä ison ison vaikutuksen. Varsinkin kaupungin estetiikan huimaava moninaisuus, huh, siitä melkein pökerryin. Mieluisinta varmaankin oli se, että kaupungin tunnelma oli niin eläväinen. Jos vaikkapa vertaa toiseen etelä-Euroopan metropoliin, ihanaan Roomaan, niin olihan tää Barcelona ihan eri tavalla rouhea, vähän härskikin ja eloisa. No turhapa näitä nyt on vertailla, mutta tahdon koittaa vain sanoa, että Barcelona puraisi minua, tai no, meitä molempia, todella.

Majapaikka löytyi Gràciasta. Mukavinta on, jos reissuilla voi välillä itsekin kokata, siispä oma keittiö on paras. Lomakotimme naapurustosta löytyi just passelisti luomukauppa, jossa oli ihanat viini- ja maustevalikoimat, leipomo ja tavallinen marketti.

Tää pasta on nyt tämmönen reissun viimeisten päivien jääkaapintyhjennysherkku, ei mikään omaperäisin juttu, mutta maistui ihanalle. Heitin kuumalle, kuivalle pannulle ensin chorizoa viipaleina, paahdoin hetken ja perään viskasin aimo lorauksen oliiviöljyä, paahdettuja säilykepaprikoita (suurinta herkkuani, tosin itse paahdettuna parhainta, mutta nää espanjalaiset vähän tuliset purkkipaprikat maistuivat myös), valkosipulia ja kuutioin mukaan myös tosi kypsiä tomaatteja. Niin, ja samalla tietty keitin pastaa. Kastike tulee nopsasti. Maustoin chorizohöysteen persiljalla, oreganolla, rosmariinilla ja timjamilla. Kun pasta on sopivasti al dente, sekoita punaisen makoisa chorizo-paprikahommeli joukkoon ja louhi päälle manchegoa. Heitinpä annoksen päälle myös jääkaapin kätköjen viimeiset rucolatkin.

Nautiskellaan mieluusti päivän lämmittämällä kattoterassilla, kuunnellen ja ihmetellen uudenlaisia kaupungin ääniä. Mutta muunkinlaiset ympäristöt luonnollisesti käy. Tätä ateriaa syödessä joku lähistön kitaroitsija soitteli vahvistimen kanssa musaa, joka kuulosti melkein Bombinolta. Me oltiin ihan haltioissamme.